Hakkaan päätäni yhä uudelleen ja uudelleen seinään tuon ah niin ihanaisen Valkyrian kanssa. Selostelenpa sitä tilannetta jossain vaiheessa vähän enemmän, nyt olen liian väsynyt, liian turhautunut ja aivan liian kypsä.
Minun ei tänään edes pitänyt kirjoitella mitään, mutta päädyin käyttämään yhden tylsyyden hetken lueskeluun ja tadah, tässä sitä taas ollaan.
Ajatuksia herätti tuo tunnisteiden järkyttävän pitkä litannia tuossa oikeassa reunassa. Kertonee hieman, miten vähän yhtä järkevää linjaa tällä bloginpoikasella on. Voisi kai sitä silti joku kaunis päivä vähän katsella ja kuunnella ja miettiä, saisiko noita tiivistettyä vähän.
Projekti DC:lle kävi, kuten monelle projektille sitä ennen, eli se kuivui vähän kasaan, ainakin toistaiseksi. Siitä huolimatta olen kuitenkin koettanut piirrellä ja tehdä edes jotain. Olen kuitenkin (jälleen) siinä pisteessä, etten tiedä mitä ja miten, ja millä tavoitteilla. Kadehdin aivan suunnattomasti niitä ihmisiä, joilla on elämässään selvä linja, selvät unelmat ja pyrkimykset, selkeä tahto ja selkeät tavoitteet.
Tänään näemmä toistellaan ja toistellaan. Koettakaa kestää, en ota sitä mitenkään vakiotyyliksi. Kai.
Ja psst!
Onneksi olkoon vanhenemisen johdosta, Nebulae-kulta♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti