Lumen alla luomakunta nukkuu tuulen kanssa talviunta

Joulu on kirjaimellisesti aivan oven takana. Ennen hetkellistä joulurauhaa on vielä kolme työpäivää (aatto laskettuna), paljon siivousta ja viimeiset jouluostokset. Tässä vaiheessa vuotta jotkut (kuten Nebulae) ovat aivan täydellisen kypsiä joululauluihin ja toiset alkavat niiden kanssa päästä joulutunnelmaan (niin kuin allekirjoittanut, joka on hoilannut toista viikkoa pelkästään joululauluja yllättävän hyvin mielin).

Tässä kuitenkin yksi vähemmän soitetuista yksilöistä, joihin itse rakastuin yläasteikäisenä.

Saappaaton toivottaa kaikille tasapuolisesti rauhallista joulua (näin juuri ennen maailmanloppua). ♥

Pohdintaa uskonnoista

Kun oikein alan miettiä, tulen siihen tulokseen, etten tunne mitään uskontoa oikeasti. En ole koskaan tuntenut yhtäkään todellista uskovaista niin hyvin, että olisin "joutunut" perehtymään uskonasioihin oikein kunnolla.

Siis kyllä, onhan minulla käsitys luterilaisten opeista ja siitä, miten katolilaiset eroavat heistä. Kuinka buddhalaiset eivät usko yhtenkään jumaluuteen ja niin pois päin. Mutten todella tiedä yhdenkään uskonnon "hienouksia", pikkujuttuja, yksityiskohtia, joissa saattaisi jopa olla järkeä.

Who am I kidding? Harvemmin uskonnoissa oikeasti on järkeä, mutta siis.. Naurettavaa on se, että olen rippikoulun menestyksekkäästi käynyt evankelis-luterilainen, enkä silti tunne omaa uskontoani. En ole avannut Raamattua yhtään sen enempää kuin on pakko ja kun vietin vuoden kouluavustajana, toisluokkalaisille opetettiin uskonnontunneilla asioita, joita en muistanut!

Pitäisiköhän asialle tehdä jotain? Yleissivistyksen nimissä.

Koomapäivä

Aloin taas mietiskellä ajatuksella kohdetta joululahjat. Muutenkin tänään on ollut miellyttävä päivä, jonka olen käyttänyt tekemällä vähän sitä ja tätä. Piirtelin, luin, valmistelin joululahjoja. Näpertelypäivä siis, vallan mukava sellainen.

Vähän vähemmän mukavaa on kurkkua karheuttava ja nenän juoksemaan laittava flunssa.Varsinkin, kun työkseen pitäisi tehdä hygieniasiivousta, niin vähän hirvittää. Noh.. Ilman kuumetta on turha valittaa.

Päivitystä etenemiseen. Nimetön projektini on vähän kutistunut ja edistynyt, ja nykyinen edistyminen prosentuaalisesti on 89,29%. Mitä käynnissä olevaan haasteeseen tulee, olen edennyt kolmen luvun verran, mikä on sivumäärissä prosentuaalisesti 6,59%. Kyllä, olen rakastunut Exceliin ja pidän kirjaa tyhmistä asioista. ♥

Haaste!

Saappaaton haastaa kaikki (eritoten Nebulaen) lukemaan vielä tämän vuoden puolella espanjalaisen Carlos Ruiz Zafónin teoksen Enkelipeli. Aikaa siis reilu kuukausi ja täällä ainakin kirjastossa on niin monta kappaletta, että eiköhän jokaiselle halukkaalle riitä omansa.

Ketään ei palkita mistään, paitsi yhdellä uudella lukukokemuksella. Tulen vielä kommentoimaan haasteeseen, jahka saan tuon plärättyä kannesta kanteen, ja ja.. Jos joku muukin nyt innostui niin kertokaa toki kommenteissa, mitä kyseisestä teoksesta piditte.

Over and out.

Huomenna SE alkaa

Nimittäin virallinen 30:n päivän vitutus, joka tottelee myös nimeä NaNo.

Eilen allekirjoittanut täytti vuosia, joten huomenna on hyvä päivä aloittaa pitkällinen vittuuntuminen. Tämän vuoden NaNossa luvassa paljon romantisoitua, ajatuksetonta pornoa, jota varten tulen vielä luomaan (ja linkkaamaan) blogin, jotta kiinnostuneet saavat lukea, kuinka huonoa tekstiä allekirjoittanut oikein suoltaa.

Amen and over.

Kaksi kuuta jouluun on

..laskin aivan itse (eli katsoin kalenterista).

Hey sexy...

AHDISTAA! Joulunalusaika on aina niin kauhean kamalaa, Saappaaton ei tykkää. Ei ollenkaan. Pitäisi keksiä joululahjoja. Pitäisi nähdä ystäviä ja sukulaisia ja pitäisi, pitäisi, pitäisi..

...tonight, you know...

Miksi NaNonkin pitää olla juuri marraskuussa? Koko kuukausi menee aivan harakoille ja sen jälkeen joulu onkin aivan oven takana. Pääsisikö sitä jonnekin piiloon?

...I'm strong, baby!

Loppuun pieni vilautus siitä, mitä seuraava musiikkihetki tuo tullessaan.

Makeaa mahan täydeltä

Sainpas taas leivottua näin perjantain kunniaksi kunnon suklaataivaan. Suklaakakku onnistui aikahyvin, kuorrutusta lukuunottamatta. Se lähinnä näytti siltä kuin joku olisi heittänyt mällit kakun päälle, mutta eipä se makua haitannut. Kuvaa ette saa :D On se niin härönnäköinen neste siinä päällä. Kaiken herkutuksen kruunasi pullo hyvää viiniä ja vähän eksoottisempi pääruoka. Loppu ilta menikin ritarini luona levätessä. Kyllä oli vaihteeksi taas niin mukava päivä etteivät kovin paljoa huolet painaneet. Kakustakin tuli sen verran iso, että jäipä sitä jälkiruuaksi vielä tälle ja huomiselle päivälle.

Tästä tuli nyt vähän lyhyt postaus, mutta ei kai se haittaa, kun suunnitteilla on vähän isompia ;)

Saappaattoman musiikkihetki: The Seatbelts

Olipa kerran ilta, jolloin Saappaattoman mieheke päätti, että naisen olisi hyvä tutustua animeen nimeltä Cowboy Bebop. Ja niin sitä sitten aloitettiin tuo matka tuntemattomaan, joka jo pelkästään musiikin kannalta osoittautui hyväksi matkaksi. Animesta erikseen voin puhua enemmän myöhemmin.

The Seatbelts on japanilainen blues/jazzyhtye, joka on tehnyt kaikki musiikit edellä mainittuun animeen. Jos olen oikein ymmärtänyt, muuta kyseinen yhtye ei sitten olekaan tehnyt. Eli The Seatbelts olisi siis koottu vain ja ainoastaan Cowboy Bebopia varten. Kuulostaa hyvältä.

Pääpainon ollessa jazzissa ja bluesissa, en kuitenkaan vannoisi, että ihan jokaista kappaletta voi näihin kategorioihin lyödä. Mutta yllätykset ovat piristäviä, eikö?

Itse olen mennyt rakastumaan lähinnä tunnerikkaisiin, rauhallisiin kappaleisiin, joita sarjasta löytyy monta. Sen melankolisuus kietoutuu musiikin kautta katsojan tajuntaan (ja vaikka kuinka sanoisin puhuvani Bebopista myöhemmin, sen musiikeista on vaikea puhua puhumatta sarjasta itsestään).

Illan villinä korttina toimikoon jotain ihan muuta, nimittäin tänään uusimman lättynsä julkaissut suomalaisyhtye Mokoman Voimahuone on soinut koko illan päässäni. Hyvä kiertoon!

NaNo!

National Novel Writing Month, tuttavallisemmin NaNoWriMo on kohta täällä taas. Whoa! Kyllä, kirjoita kirja kuukaudessa on koko homman nimi. Tarkoitus kasata 50 000 sanaa marraskuun aikana. Olen kahtena vuonna yrittänyt ja epäonnistunut ja kuten aiemminkin, lokakuun hypetys on allekirjoittaneen kohdalla alkanut. Tekee mieli aloittaa, haluaisi vain kirjoittaa, antaa sanojen virrata näyttöpäätteelle ja fiilistellä sitä tuotteliaisuuden määrää, kun saa päivän sanamäärän kasaan.

My ass.

Marraskuussa iskee ahdistus, kirjoitusblocki, ärtymys kaikkeen elävään ja tyytymättömyys kirjoittamiseen käytettävän ajan vähyydestä. Aion silti repiä hiuksiani taas koko kuukauden. Jos vaikka jaksaisi loppuun asti tänä vuonna? Aion mennä ilman suunnitelmia, ilman laatuvaatimuksia, kirjoittaa ihan puhtaasti sontaa välittämättä uskottavuudesta. Haluan kerrankin vain kirjoittaa pitkän tekstin! Angstailen täällä varmaan kirjoitusjumituksiani koko kuukauden ja inisen Nebulaelle niin, että siltä lähtee järki, mutta.. Anyone in?

Pettämisestä

Ajauduimme ah niin rakkaan kajjjaaninrinsessa Valkyrian kanssa keskusteluun, jossa kävi taas ilmi, että olemme eri mieltä jostakin. Se ei sinällään ole yllättävää. olemme eri mieltä milloin mistäkin. Tällä kertaa sain hassun ihmisen leiman. Ei ensimmäinen kerta sekään.

Päädyimme monen mutkan kautta määrittelemään mikä on pettämistä ja mikä ei. Sehän nyt on selkeää, että kun varattu makaa jonkun muun kuin puoliskonsa kanssa (oli puolisko sitten avo-, avio- tai muuta mallia) kyse on pettämisestä. Suuteleminen.. Riippuu henkilöstä. Enhän sitä hyvällä katso, jos mieheke menee nuoleskelemaan muita, mutta eipä se mikään maailmanloppu ole - ja kun siihen saatan pikkuhumalassa syyllistyä itsekin, niin eipä sitä voi turhan suurena syntinä pitää.

Se, mikä kuitenkin oli keskustelumme ydin, oli se, pettääkö kolmas osapuoli? Eli jos tietoisesti makaat varatun kanssa, voiko sinua pitää pettäjänä? Minusta se on pettämistä. Moraalitason täytyy olla aivan yhtä alhaalla kuin sillä varatullakin, joka käy vieraissa. Valkyria oli eri mieltä. Hänen mukaansa se on silloin vain "pettämisessä avustamista", joskaan minä en tosiaan näe eroa näiden kahden asian välillä. No, meitä on moneen junaan.

P.S. Jos joskus itse kellekään tulee ongelmia miesten pukeutumisen kanssa, suosittelen.

Yömietteitä med Nebulae

Koska olen enemmän yökyöpeli ajattelin ihan huvikseni postailla nyt tännekkin mietteitä :D

Tai siis mitään järkevää sanottavaa minulla ei tietenkään ole.. Tulinpas tänään katsahtaneeksi Prometheus- elokuvaa, joka minun mielestäni oli ihan onnistunut scifipläjäys. Ei ehkä parhain näkemäni, mutta kyllä minä sitä mielelläni katsoin. Samalla näin yöllä tulin miettineeksi tämän elokuvan inspiroimana ihmiskunnan syntyä. Itseäni kyllä ei ehkä ikinä ole kiinnostanut tietää mikä tämän maailman loi ja miksi. Jotkut asiat ovat olemassa, koska niitä tarvitaan. Toiset ovat vain pelkkiä reaktioiden sivutuotteita ja jotkut ovat vain koska pystyvät siihen. Minulle se ei tuo mitään tyydytystä tietää miksi olemme täällä. Se tieto ei tuo minulle ruokaa pöytään eikä anna rakkautta. En taida olla sieltä tiedonjanoisimmasta päästä, mutta toiset asiat vain tuottavat minulle enemmän iloa. No, en nyt taida enempää filosofiseksi ryhtyä, sille tielle kun menen niin loppua ei näy sitä paitsi alkaa tämän tytön silmät painua jo väkisin kiinni.

No tämäkin postaus oli tällainen lyhyt sepustus, ja yritän joskus ihan pidempääkin rustailla. Näin lopuksi haluaisin mainostaa omaa uutta deviantART accountia kun en saanut vanhan accon salasanoja palautetuksi. LyricalPassion~ Käykää kattelemassa, koitan päivitellä sinne enemmänkin piirustuksia jahka kerkeän :)

Bloglovin~

Koska Saappaattomalla on tylsää, se päätti lisätä Aivokuolemablogin Blogloviniin.

Aivokuoleblogi @ Bloglovin

Viimeinen muffini!

Kamala, mikä makeanhimo iski - jälleen. Viime aikoina on tullut tehtyä aivan liikaa kaikkea koko ajan, mielellään jotain suklaista, rasv aista, makeaa ja epäterveellistä. Tai sitten vain ostettua tumma suklaalevy ja vedettyä se yhdeltä istumalta. Hyrr.

Tänään vedin alkuviikolla tehdyistä muffineista viimeisen kahvin kanssa. Tulipa sitten vedettyä överit ja käytettyä jääkaapista löytynyttä valmiskermavaahtoa lisukkeena. Hirmuinen possu olen!

[Insert picture]

Varasin Nebulaen taas huomiseksi seuraneidikseni. ♥  Ja suunnittelen kovasti unelmatortun pyöräyttämistä. Saa nähdä miten ämmän käy.

Keskiviikkofiiliksiä (koska maanantai ja tiistai ovat ohi jo)

Piti siis jo vähän aikaisemminkin kirjoitella, mutta se nyt jäi sille tielleen kun en jaksanutkaan kirjoitella. Maantainahan oli aika mukava päivä. Sain kiskottua itseni aikaisin sängystä ylös Saappaattoman Kissan luokse. Hän oli saanut niin eeppiset muffinit leivotuksi etteivät nämä mahtuneet edes vuokiinsa. Nam! Kivaa oli! :D

Aika ankeaa kun ikkunasta ulos katsahtaa, mutta sille ei taida oikein voida mitään. Kuulun kyllä niihin, jotka nauttivat sateista, mutta taivaan värittömyys ei aina huvita. Tämä tyttö usein haaveileekin ihanasta pienestä talosta, jossa olisi takka. Takan ääreen olisi todella ihana käpertyä kuuman kaakaon kanssa nauttimaan syyssateista. No valitettavasti pitää vain tyytyä haaveleimaan.

Itseäni nyt lähinnä syysaikoihin sattuu vaivaamaan pien.. Okei, ketä minä yritän tässä huijata? Minua vaivaa jatkuvasti saamattomuus. Siis sellainen, että en edes vaivaudu tekemään yhtään mitään. Pitäisi siivota ja siivota. Olisi myös niin paljon toteuttamattomia haaveita, joihin minulla ei mukamas riitä aika vaikka sitä on riittämiin. Ehkä tämä saamattomuus vain korostuu syksyisin kun minusta tuntuu näin extra laiskalta.. Täytyy vaan yrittää nostaa itseään niskasta kiinni. 

Näin lopuksi vielä kappale, joka jostain omituisesta syystä minulla joutuu aina kuunneltavien listalle keskiiviikkoisin :L

Ylpeydenaiheita

Vietinpä tänään kivaisen hetken päivästä armaan Karusellipojan kanssa. Pyörähdettiin Silakkamarkkinoilla syömässä ylihintaiset muurinpohjaletut valmiskermavaahdolla ja halvalla vadelmahillolla, ja ostettiin viidellä eurolla metrilakuja, koska Valion kioskista sai sillä hinnalla pehmiksen kaupanpäällisiksi. Karusellipoika pisti elämän risaiseksi ja otti vanilja-mansikan, allekirjoittanut tyytyi vaniljaiseen. Tiedä montako vuotta siitäkin on, kun on viimeksi tullut syötyä pehmistä, mutta hyvää se oli, hyytävästä syystuulesta huolimatta.

Projektini suhteen edistys on viikonloppuna ollut toivottua vähäisempää, luvut ovat tällä hetkellä 10,5/176, eli prosentuaalisesti vähän vaille 6 (5,97%). Tällä etenemistahdilla projektin valmistumiseen menee vielä reilu kaksi kuukautta. Aijai, tarvitsee ottaa itseä niskasta kiinni.

Saappaattoman musiikkihetki

Ajattelinpa koota teille muutaman kappaleen näin lauantain kunniaksi.



Czar bändinä on allekirjoittaneelle täysin uusi tuttavuus, enkä todellakaan tiedä kuulleeni näiltä kavereilta yhtäkään biisiä ennen tätä yksilöä. Tämä kiinnitti kuitenkin huomioni radion soittoloistalla sen verran tehokkaasti, että halusinpa jakaa kokemukseni.



Kun kuulin tämän kappaleen, olin aivan varma kuuntelevani Johnny Cashia. Toisin kuitenkin oli, sillä esittäjäksi paljastui Mark Knopfler. En oikein tiedä miksi tämä kappale jäi mieleen, ehkäpä sen kelttihenkisyyden vuoksi.



Blind Guardianin upea The bard's song on vanha tuttu ja tuli lähinnä mieleen tuosta edellisestä kappaleesta. Jotkut kappaleet eivät sitten ikinä käy vanhaksi (allekirjoittaneen kaikeksi onneksi).


Jälleen yksi täysin uusi tuttavuus. Wishbone Ash ei sano minulle mitään, mutta ehkä tässä lähitulevaisuudessa tähänkin ryhmään tulee tutustuttua vähän paremmin.



Porcupine tree on miehekkeen levyhyllystäkin löytyvä, suhteellisen puhki kulutettu yhtye. Fiilistelyä parhaimmillaan, kuitenkin. Ei sitä turhaan ole kulutettu puhki.

Tässä taitaa olla kaikki tältä erää. Katsotaan minkä tyyliseen kokoelmaan päädyn ensi kerralla.

Pientä näpertelyä

Tänään tuli siivoiltua. Piti ottaa ennen ja jälkeen -kuvat, mutta enpäs saanut aikaiseksi. Kaksi kaappia on nyt jotakuinkin järjestyksessä ja eteisessä odottaneista pahvilaatikoista on tyhjentynyt kaksi. Kolmannessa on lattiatyyny, joka odottaa uutta päällystä. Sitä se saa luultavasti odottaa aika kauan.

Yleisen järjestelyn lisäksi tiskailin, vaikken koko tiskipöytää tyhjäksi saanutkaan. Henkisenä tukena tässä prosessissa oli aina niin ihana ja luotettava Nebulae, jonka käskin ajoissa ylös ja jolle keitin kahvia. Lisäksi laitoin hänen mukaansa pari (myöhässä olevaa) kirjaston kirjaa. Muaha!

Armas mieheni laittoi ruokatauolta lähdettyään viestin:

"Oli se tyttö kyllä suklaansa ansainnut. :) Kiitos."

Penäsin siis eilen miehekettä ostamaan minulle suklaata ja lupasin ansaita sen tänään.

Loppuun vielä voisin jakaa vähän lukuja. Yhden suuritöisen projektini edistymistilanne on 5,7/176, eli 3,24%. päivittelen tätä ja kerron ehkä joskus, mistä on kyse. (:

Lyhyt brief: Miksi?

Koska Saappaaton on hirmuisen laiska bloggaamaan yksin ja Nebulae kaipasi (?) paikkaa, missä valittaa vaikka falloksen muotoisista suihkusaippuapurnukoista. Siksi. Ja koska aina ei jaksa leikkiä järkevää.